Isrikit

Ennen Kannasmaata oli Isrikki. Mihail Isrikki, Mihailin vaimo Jeudokia (os. Soikkonen), lapset Vera, Johannes (Ivan), Pavel ja Lea Isrikki. Alvi, Yrjö (Georg) ja Raisa saivat jo syntyessään uuden sukunimen, Kannasmaa. Isrikki -sukunimi oli peritty Stepan Isrikiltä ja Stepan taas oli perinyt sen Isältään Artemeilta ja Artemei taas isältään Ivan Fedotovilta. Nimi tosin siirtyi isältä pojalle (ja tyttärille) vain ”paperilla”, lähinnä rippikirjoissa.

Sukunimellä ei juurikaan ollut käyttöä ennen sotia. Vain virallisissa yhteyksissä edellytettiin sukunimeä, jos edellytettiin. Vielä vuonna 1921 (17.6.) Stepan Isrikin tekemästä maakaupasta laaditussa lainhuudatusasiakirjassa puhutaan vain Stepan Artemjevista, ei Stepan Isrikistä. Eikä Stepania kai kukaan Räimälässä kutsunut Stepan Artemjeviksi vaan Orjun Stopiksi, Artemein Stepaniksi.

Sukunimien sijaan käytettiin patronyymejä, samoinhan oli tehty muuallakin, myös läntisessä Suomessa. Ihmiset olivat jonkun poikia tai tyttäriä ja yleensä nimenomaan isän. Jos isästä ei ollut tietoa, oltiin Bogdanoveja, ”Herran (Jumalan) lahjoja”. Moni patronyymi päätyi myöhemmin oikeaksi sukunimeksi ja esim. Venäjällä tällaiset sukunimet ovat hyvinkin tavallisia. Sama kehitys kulki myös lännessä ja esim. ruotsinkielisillä alueilla esiintyvät -son -loppuiset sukunimet ovat juuri näitä. Sukunimi tuli pakolliseksi Sukunimilailla 1920.

Mutta takaisin Isrikkiin; se oli ihan oikea sukunimi. Mistä se tuli ja mitä se tarkoitti? Käännöstä sille oli hyvin vaikea löytää. Aikansa kun etsi niin aina kuitenkin löytyi jotain, ei tosin sitä oikeaa selitystä.

Syksyllä 2013 tarttui nettihaulla haaviin kirja, lisensiaattitutkimus vuodelta 2009. Tutkimuksen, ”RAJAKARJALAINEN SUKUNIMISTÖ JA SEN MUUTTUMINEN” oli tehnyt Outi Patronen Helsingin yliopiston suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitokselta. Tutkimuksesta löytyi myös lyhyesti Isrikki -sukunimen mahdollinen tausta (Isrikkejä oli lähinnä vain entisen Salmin pitäjän alueella). Nimen alkulähteeksi arveltiin karjalaisia vastineita venäjän ja hepreankielisille sanoille ”Israel” (Ista, Isto, Istrail). Tämä olettamus oli helppo varmistaa tutkimalla Salmin ortodoksiseurakunnan kirkonkirjoja ja varisinkin niiden rippikirjoja. Rippikirjoista normaalisti käy ilmi vain että henkilö on ollut elossa tiettynä vuonna. Rippikirjoihin ei yleensä merkitty sukunimiä mutta joskus se saattoi olla pakon sanelema toimenpide. Esimerkiksi Artemei Isrikin isä oli Ivan Fedotov, Ivanilla oli veli jonka nimi oli Ivan (Fedotov) sekä setä Ivan (Fedotov). Kaikki samassa perheessä, samassa kylässä ja ehkä samassa talossa! Kun meidän Ivanista tuli myöhemmin Isrikki, tuli veli Ivanista Mylläri ja setä Ivankin sain sukunimen Pitkäparta. Jossain vaiheessa virallisissa asiakirjoissa varmaan tuli tarve yksilöidä kaikki Iivanat.

Vanhimmat rekistereihin jääneet sukunimet ovat vuodelta 1849. Silloin meidän Ivanin jälkeläisille ilmaantui uusi sukunimi, Izrati (rippikirjat 1851) ja Izrali (rippikirjat 1852), myös sukunimi Ispaoti esiintyi 1849 rippikirjoissa. Joku siis valitsi meidän esi-isille ja äideille sukunimeksi Israelin! Kun sukunimi ei ollut yhtä tärkeä osa ihmisten identiteettiä kuin mykyään, nimi muuttui vuosien varrella useaan otteeseen, vähän sen kirjoittajasta riippuen.

1856 Rippikirjoissa nimi oli jo vakiintunut Izrastiksi. Nimi koki vielä 1860 yhden muutoksen ennen lopullista muotoaan ja siitä tuli Izraski (+feminiini muoto Izraskaja). 1860-luvun alussa nimi levisi muihinkin kirkollisiin dokumentteihin ja sai melkein lopullisen muodon. Edellä mainittu Ivan Fedotov Pitkäparta kuoli 8.2.1862 ja kuolleiden ja haudattujen kirjoihin hänet kirjattiin Isräkkinä. Samoihin aikoihin (1863) Rippikirjoihin ilmestyi ensimmäinen Isrikki, tosin vain väliaikaisesti; nimi jäi vielä joksikin aikaa kirjoitusasuun Izrikki (tai Izpikki). Viimeinen Izrikki löytyy rippikirjasta vuodelta 1901. Muutoin 1870-luvulta alkaen kaikissa muissa kirkonkirjoissa esiintyi vain Isrikkejä.

Oheiseen liitteeseen (pdf, kaikki-isrikit) on koottu kaikki variaatiot sukunimestä kirkollisissa asiakirjoissa 1800-luvun puolivälistä alkaen. Tuoreimpia nimitietoja ei ole saatavissa julkisista rekistereistä johtuen tietosuojasta. Vain 100 vuotta vanhemmat tiedot ovat nähtävillä tai joissain tapauksessa myös tuoreimmat jos niistä käy ilmi henkilön kuolema (näitä ovat pääasiassa luettelot kuolleista).

Alla sukunimen Isrikki esiintyminen joulukuun alussa 2013. Näissä tiedoissa ei ole mukana Stepan Artemjevia tai hänen jälkeläisiään. Mukana ovat vain ne, joiden sukunimi oli isrikki Väestötietojärjestelmää luotaessa 1960-luvun alussa.

Vertailun vuoksi edelliseen taulukkoon:

Kannasmaita oli samaan aikaan

• Nykyisenä nimenä: 28
• Entisenä nimenä: alle 5 (4)
• Kuolleita: 8
• Yhteensä: alle 41 (40)